Tilannekuva: Luontokatoon vastaaminen edellyttää toimivaa ekologisen kompensaation järjestelmää

Keväällä 2021 maailman talousfoorumi nosti luontokadon vakavuudeltaan jo neljänneksi ihmiskuntaa uhkaavaksi riskiksi heti pandemioiden, ilmastonmuutoksen ja joukkotuhoaseiden jälkeen. Tunnistetuista riskeistä huolimatta luonnon ja sen tuottamien ekosysteemipalveluiden kato on hallitustenvälisen luontopaneelin (IPBES) mukaan nyt nopeampaa kuin koskaan ihmiskunnan historiassa, ja Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin perusteella luonto köyhtyy kiihtyvästi myös Suomessa. Koska kaikkia luontohaittoja on jatkossakin mahdotonta välttää, systemaattisen tutkimuspohjaisen ekologisen kompensaatiojärjestelmän luominen on välttämätöntä, jotta luontokato voidaan kansainvälisten ja kansallisten tavoitteiden mukaisesti pysäyttää. Ekologisessa kompensaation käytännön toteutuksessa ei kuitenkaan ole vielä yleisesti onnistuttu, vaan suuri osa hankkeista epäonnistuu luonnon kokonaisheikentymättömyyden saavuttamisessa. Lisäksi hankkeet huomioivat oikeudenmukaisuutta puutteellisesti jos ollenkaan.

Suomi on nyt edullisessa tilanteessa, koska ekologiseen kompensaatioon liittyvä lainsäädäntö on vasta tekeillä ja meidän on mahdollista ottaa oppia muiden maiden menneistä epäonnistumisista. BOOST-konsortion jäsenet ovat julkaisseet ekologisen kompensaation käsitteitä, laskentaa ja menetelmiä koskevia julkaisuja jo yli kymmenen vuoden ajan (Moilanen, Kujala, Kotiaho) sekä myös tutkineet kompensaatiorekisterin vaatimuksia (Kujala). Tältä osin konsortio on hyvin asemoitunut edistämään ekologisen kompensaation määrittämisen menetelmiä. Erityisesti tähdätään ratkaisuihin, jotka ovat tutkittuun tietoon pohjautuvia, ekologisesti realistisia, mutta kuitenkin sillä tavoin yksinkertaistettuja, että niiden laajamittainen käyttöönotto on mahdollista. Ekologisen kompensaation sosiaaliset ja yhteiskunnalliset reunaehdot ja vaikutukset ovat sidoksissa kunkin maan lainsäädäntöön, säätelyyn ja yhteiskunnalliseen ympäristöön. Ekologisten kompensaatioiden hyväksyttävyyden ja oikeudenmukaisuuden saavuttaminen tieteellisten perusteiden asettamissa rajoissa on haaste johon ei aiemmin ole juurikaan kiinnitetty huomiota.

Tavoitteena ekologisen kompensaation valtavirtaistaminen

Ekologinen kompensaatio oikeudenmukaisessa siirtymässä kohti luonnon kokonaisheikentymättömyyttä (Biodiversity offsetting as an operational tool for a just sustainability transition towards no net loss of ecosystems and biodiversity (BOOST)) -hanke pureutuu siihen kuinka ekologinen kompensaatio voidaan toteuttaa uskottavasti ja oikein. Konsortio ratkoo haastetta ekologiaan pohjaavan päätösanalyysin, luonnonsuojelubiologian, politiikantutkimuksen ja oikeustieteen välisellä monitieteisellä yhteistyöllä.

Hanke pohjautuu ymmärrykseen siitä, että kaikkia luontohaittoja ei realistisesti kyetä välttämään ja että väistämättömät luontohaitat on hyvitettävä jos haluamme aidosti pysäyttää luonnon heikentymisen ja luontokadon. BOOST-hankkeessa tuetaan kokonaisvaltaisen kansallisen kompensaatiojärjestelmän käynnistämistä huomioiden kompensoinnin eri vaiheet luontohaittojen laskennasta toimenpiteiden vaikutusten seurantaan. Osana hanketta rakennetaan käytännön toteutuksessa tarvittavat laskenta- ja raportointiohjelmistot. Lisäksi suunnitellaan ja kokeillaan ulkoistettujen luontohaittojen laskentaa talouskirjanpitoon pohjautuen käyttäen tapauksena yhteistyökumppani SOK:n hankintoja. Kansallisen kompensaatiorekisterin perustamista tuetaan yhteissuunnitteluprosessissa YM:n kanssa.

Hankkeessa toimitaan monella hallinnon tasolla. Kansainvälisellä tasolla tarkastellaan sitoumuksia ja muissa maissa toteutuneita esimerkkejä. Kansallisella tasolla keskitytään lainsäädäntökehyksen ja ympäristöhallinnon toimeenpano- ja ohjausinstrumenttien (esim. kansallinen kompensaatiorekisteri) yhteissuunnitteluun. Paikallisemman yhteistyön avulla kehitetään menetelmiä ja työvälineitä, jotka voidaan ottaa käyttöön sekä yksityisen sektorin kuten maanomistajien (sopimusmallit ja pohjat luontoarvojen kysyntään ja tarjontaan) ja yritysten toiminnassa (luontohaitat ja hyvitykset näkyväksi tekevä tilinpito, joka tulee osaksi yritysten kirjanpitoa), että kuntien maankäytössä.

Hankkeessa tuotetaan käytännön toimijoille ekologisen kompensaation ymmärtämistä ja laskenta- ja raportointiohjelmistojen sekä rekisterin käyttöönottoa tukevaa kirjallista ohjemateriaalia. Tieteelliset perusteet, ohjeet, esimerkit ja muut hankkeen aikana syntyvät kokemukset koostetaan avoimeksi käytännön toimijoille suunnatuksi jatkuvaa oppimista tukevaksi verkkokurssiksi (MOOC).

Hankkeessa laadittava kompensaatiojärjestelmä sen käyttöä tukevine resursseineen on merkittävää myös kansainvälisesti.

Hankkeen tilannekuvaraportin pohjalta
Jonna Kangasoja
BOOST-hankkeen vuorovaikutusvastaava

Lähteet
https://www.weforum.org/reports/the-global-risks-report-2021
https://ipbes.net/global-assessment
https://www.ymparisto.fi/fi-fi/luonto/lajit/uhanalaiset_lajit/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019
https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review
Moilanen, A. ja Kotiaho, J.S. 2017. Ekologisen kompensaation määrittämisen tärkeät operatiiviset päätökset. Suomen ympäristö 10/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4754-8
https://population.un.org/wpp/Publications/Files/WPP2019_Volume-I_Comprehensive-Tables.pdf
https://www.tilastokeskus.fi/til/vaenn/2021/vaenn_2021_2021-09-30_fi.pdf
https://www.iucn.org/sites/dev/files/import/downloads/bdoffsets.pdf
Moilanen, A. ja Kotiaho, J.S. 2018. Planning biodiversity offsets. TemaNord 2018: 513. http://urn.kb.se/resolve?urn=urn:nbn:se:norden:org:diva-5223
Moilanen, A. & Kotiaho, J.S. 2020. Three ways to deliver a net positive impact with biodiversity offsets. Conservation Biology. https://conbio.onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/cobi.13533
Moilanen, A. ja Kotiaho, J. S. 2018. Fifteen operationally important decisions in the planning of biodiversity offsets. Biological Conservation. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0006320718310668