Ekologinen kompensaatio osana kuntien maankäytön suunnittelua ja toteutusta

YK:n Kestävän kehityksen tavoiteohjelmassa (Agenda 2030) Suomi on muiden maiden mukana sitoutunut tavoittelemaan “ekosysteemien heikentymisen nollatasoa”.  Yksi väline tavoitteeseen ovat ekologisten kompensaatiot, joiden käyttöä kokeillaan parhaillaan yksittäisissä suurissa hankkeissa. Ekologisilla kompensaatioilla tarkoitetaan menetettyjen luontoarvojen kompensoimista toisilla luontoarvoja lisäävillä toimenpiteillä. 

Päättyneessä No Net Loss City –hankkeessa laadittiin toimintamalli ja työkalut ekologisten kompensaatioiden käyttöönottamiseksi osaksi suomalaisten kuntien maankäytön suunnittelua ja toteutusta. Alue- ja maankäytön suunnittelu ovat keskeisessä osassa luonnon köyhtymisen pysäyttämisessä, sillä merkittävä osa luontoarvojen pysyvästä katoamisesta muodostuu pieninä askeleina kaupunki- ja kuntatasolla tehdyistä maankäyttöpäätöksistä. Yhteistyöhankkeessa kehitettiin ensimmäinen ekologisen kompensaation toimintamalli kuntien kaupunkisuunnitteluun. Luontoarvojen lisäksi malli huomioi suunnittelussa alueiden virkistysarvot ja kompensoinnin sosiaalisen hyväksyttävyyden. Hanketta vetivät Jyväskylän yliopisto, Helsingin yliopisto, Luonnontieteellinen Keskusmuseo (LUOMUS) ja Suomen ympäristökeskus, ja se toteutetaan yhteistyönä Jyväskylän, Lahden, Helsingin ja Espoon kaupunkien ja Kuntaliiton kesken. Hankkeen vuorovaikutuksesta ja yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta vastasi Akordi Oy.  

No Net Loss City –hankkeessa tuotettujen toimintamallin ja työkalujen kehittäminen ja pilotointi jatkuvat elokuun 2022 jälkeen BOOST-hankkeen Työpaketissa 6.

No Net Loss City -hankkeen tuloksia esiteltiin Kuntatalolla tiistaina 4.10.2022 järjestettävässä loppuseminaarissa. Tilaisuuden tallenteen voit katsoa osoitteessa: https://www.kunta.tv/seminaari-4-10-2022-ekologinen-kompensaatio-kuntien-maankaytossa-ehdotus-toimintamalliksi/

Hankkeen kesto: 2021-2022.  

Rahoitus: Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) ja Kuntaliitto.