Uusissa julkaisuissa analysoidaan ekologista kompensaatiota sosiaalisesesta näkökulmasta

Kahdessa uudessa Boostin tutkijoiden open access -artikkelissa pohditaan ekologisen kompensaation roolia konteksteissa, jotka ovat jääneet vähemmälle huomiolle kirjallisuudessa.

Ensimmäisessä artikkelissa Kaisa Pietilä, Iikka Oinonen ja Suvi Huttunen tarkastelevat ekologiseen kompensaatioon liittyviä sosiaalisia ulottuvuuksia kaupunkisuunnittelussa. Artikkelin tutkimuksen kohteena on Lahden kaupungin ensimmäinen ekologinen kompensaatio (ks myös Varumo ym. artikkeli Lahdesta). Mitä kriittisiä näkökumia paljastuu, kun aihetta lähestyy depolitisaation viitekehyksen kautta? Tulosten perusteella ekologinen kompensaatio ei esimerkiksi välttämättä ole sopiva työkalu sosiaali-ympäristöllisten konfliktien ratkomiseen kaupunkisuunnittelussa.

Pietilä, K., Oinonen, I., Huttinen, S. (2024).Biodiversity offsetting as a form of depoliticised nature: Social aspects of a pilot project in Lahti, Finland. Journal for Nature Conservation, Volume 81 https://doi.org/10.1016/j.jnc.2024.126700

Toisessa artikkelissa Anna-Kaisa Tupala, Suvi Huttunen, Riikka Aro, Clara Lizarazo, ja Satu Tuittila pohtivat miten ekologinen kompensaatio skaalautuu yksilöiden toiminnan tasolle mentäessä. Tutkimusta varten järjestettiin työpajoja neljässä suomalaisessa kunnassa, jossa osallistujia kehotettiin pohtimaan ekologista kompensaatiota heidän jokapäiväisessä elämässään. Tulokset mm. osoittavat, että biodiversiteetin suojeluun kannustavan toiminnan kannalta ekologiset kompenaatiot ovat haastavia yksilöille. Heidän osallistumista voisi tukea epäsuora biodiversiteettiä tukemaan pyrkivä yhteistoiminta monin tavoin.

Tupala, A.-K., Huttunen, S., Aro, R., Lizarazo, C., Tuittila, S. (2024). What are individual-level nature amends? Rescaling biodiversity offsetting from the community members’ perspective. Conservation Science and Practice, e13189. https://doi.org/10.1111/csp2.13189