Luonto on elämää ja luonnon monimuotoisuus on kaiken elämän perusta. Me ihmiset olemme kuitenkin heikentäneet ekosysteemien, lajien ja luonnon monimuotoisuuden tilaa, ja murentaneet niin ihmisten kuin muidenkin lajien edellytyksiä hyvään elämään. On kuvaavaa, että yhtäkään luonnon monimuotoisuuden kansainvälisistä tavoitteista ei saavutettu viime vuosikymmenellä. Siitä huolimatta jopa Maailman talousfoorumi on katsauksessaan tunnistanut luontokadon erääksi merkittävimmistä lähitulevaisuuden riskeistä. Luontokato etenee yhtä varmasti kuin ilmastokriisi. Mikä neuvoksi?
Ensinnäkin on tärkeää tunnistaa mitkä asiat luontokatoa aiheuttavat. Luontokadun ajurit voidaan kitetyttää viiteen toimintoon: Maan- ja vedenkäyttö, luonnonvarojen suora hyödyntäminen, ilmastonmuutos, saasteet sekä haitalliset vieraslajit. Nämä viisi luontokadon ajuria vaikuttavat maaekosysteemeihin, sisävesiin ja meriin.
Luontokadon viisi ajuria, jotka vaikuttavat maaekosysteemeihin, sisävesiin ja meriin.
Luontokadon suuruuden eli luontojalanjäljen mittaaminen auttaa meitä ymmärtämään, viestimään ja kehittämään tehokkaampia keinoja luontokadon torjumiseksi. Luontojalanjälki koostuu karkeasti ottaen neljästä palasesta: tarkasteltavan asian kulutuksen määrä, ympäristövaikutuksen (luontokadon ajurin) tyyppi ja määrä, ympäristövaikutuksen sijainti sekä ympäristövaikutuksen haitta luonnon monimuotoisuudelle. Organisaation luontojalanjäljen arvioinnissa kulutuksen määrällä tarkoitetaan esimerkiksi energiankulutuksen määrää sekä erilaisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä ja hankintoja, kuten IT-laitteita, ruokaa ja matkustusta. Kun kulutuksen määrä tiedetään, on selvitettävä kulutuksen aiheuttaman ympäristövaikutuksen suuruus, tyyppi ja sijainti. Voisimme esimerkiksi selvittää kuinka paljon, missä ja minkälaista maankäyttöä organisaation tietokonehankinnoista aiheutuu.
Ympäristövaikutusten tyypin, määrän ja sijainnin arviointia voi suoraviivaistaa esimerkiksi tietokantojen (esim. EXIOBASE tai ecoinvent) avulla. Kun edellä mainitut asiat ovat selvillä, voimme tieteellisen kirjallisuuden ja tietokantojen (esim. ReCiPe tai LC-Impact) perusteella arvioida kuinka iso haitta ympäristövaikutuksesta koituu luonnon monimuotoisuudelle. Hiilijalanjäljen laskennan tapaan haitan vaikutus tiivistetään yhden yksikön alle, joka kertoo esimerkiksi ympäristövaikutuksen seurauksena potentiaalisesti hävinneiden lajien osuuden (potentially disappeared fraction of species) eli tarkasteltavan asian luontojalanjäljen.
Saattaa kuulostaa melko monimutkaiselta, mutta ei syytä huoleen! S-ryhmän ja Sitran kanssa yhteistyössä toteutettavassa hankkeessa aiomme laskea S-ryhmän luontojalanjäljen ja virtaviivaistaa laskentaa. Kehitämme menetelmää avoimesti eli lähitulevaisuudessa jokainen organisaatio pystyy laskemaan oman luontojalanjälkensä hiilijalanjäljen tapaan.
Kun merkittävimmät luontojalanjälkeä aiheuttavat toiminnot pystytään tunnistamaan, mahdollistuu myös luontojalanjäljen tehokas pienentäminen. Luontojalanjäljen laskennan tulosten hyödyntäminen voi jäädä kuitenkin irralliseksi päätöksenteosta. Siksi edistämme hankkeessa myös talouskirjanpidon murrosta yhdistämällä luontojalanjäljen laskentaa talouskirjanpitoon. Organisaatioiden päätöksenteko tarvitsee talouskirjanpidon rinnalle kokonaisvaltaisen kestävyyskirjanpidon, johon suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin talouskirjanpitoon. Lähitulevaisuudessa organisaation tuloslaskelmaan voidaan sisällyttää hiili- ja luontojalanjälki ja pidemmällä aikavälillä ne voisivat jopa vaikuttaa organisaation tulokseen.
Kokonaisvaltainen kestävyyskirjanpito käyttää päätöksenteon tukena luontojalanjäljen kirjanpitoa talouskirjanpidon rinnalla.
Luontojalanjäljen hallinta on riskienhallintaa, sillä luonto on meidän tärkein taloudellinen pääomamme. Ennen kaikkea, luontokadon pysäyttäminen on elämän suojelua.
Lisätietoja:
Sami El Geneidy
Väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopisto
Maiju Peura
Tutkijatohtori
Jyväskylän yliopisto